Yökerho ja kaksi ravintolaa eli miksi matkailutekstien kääntäminen ei sittenkään ole niin helppoa

Kaikilla vähääkään ulkomaille matkustaneilla lienee ainakin jonkinlaisia kokemuksia matkailuteksteistä: hotellien mainokset, ravintoloiden ruokalistat, hintaluettelot ja vastaavat taitavat olla ensimmäisiä tekstejä, joita kieltä opiskellut saa itsenäisesti paikan päällä tavailla. Sanakirjan avulla saadaankin yleensä jotain selvää, ja ilo on suuri, kun huomaa, että kielikurssilla aherruksesta on ollut hyötyä. Ne, jotka osaavat puhua vierasta kieltä sujuvammin, voivat myös joutua tilanteeseen, jossa he saavat kertoa ulkomaalaiselle, mitä suomenkielisessä tekstissä sanotaan, ja yleensä viesti menee ainakin jollain tavoin perille. Näin ollen matkailualan yrittäjä on usein taipuvainen antamaan vaikkapa nettisivujensa käännöksen saksasta laudaturin kirjoittaneelle veljenpojalle tai vuoden jenkeissä vaihto-oppilaana olleelle naapurin tytölle. Helpoilta tuntuvat matkailualan tekstit ovat kuitenkin täynnä sudenkuoppia – seuraavassa käsittelen kolmea sellaista ja selvitän samalla, miksi ammattilaistekstit kannattaa kuitenkin antaa kielen ammattilaisen käännettäväksi. Esimerkkini pohjautuvat saksaan, mutta sama voi kyllä soveltaa periaatteessa kaikkiin kieliin.

 Usein ajatellaan, että kääntämiseen riittää, kun hallitsee kieliopin ja omistaa hyvän sanakirjan. Mutta jos eväät rajoittuvat näihin kahteen, tuloskin on sen mukainen eli käännös, joka näyttää, haisee ja maistuu paperilta eikä elävältä kieleltä. Sen, että sanakirjassa on puutteita, tietää jo melko aloittelevakin kielenopiskelija, mutta sen tietäminen, milloin sanakirjan vastineeseen voi luottaa ja milloin ei, vaatii jo kielitaitoa. Paraskaan sanakirja ei voi kattaa kielen koko sanavarastoa, sillä uusia sanoja syntyy jatkuvasti lisää ja sanojen merkitys voi muuttua.  Suomen kielen luonteeseen kuuluu myös, että yhdyssanoja voidaan muodostaa lähes mistä tahansa. Muissakin kielissä on yhdyssanoja, mutta yhdyssanojen muodostaminen ei aina toimi ihan samalla tavalla. Yhdyssanan osien korvaaminen kohdekielisillä vastaavuuksilla voi siten mennä nappiin, mutta yhtä hyvin myös metsään – jalka+pallo on kyllä saksaksi Fußball, mutta aika+taulu ei ole Zeittafel (vaan Zeitplan eli ”aikasuunnitelma”).

 Lisäksi on sanoja, jotka periaatteessa voidaan kyllä muodostaa samalla tavalla kuin Fußball, mutta joita vain ei käytetä kohdekielessä. Kuuluisa esimerkki tästä on suomen petipaikka, jonka käännökseksi tuntuisi sopivan Bettplatz. Varmuuden vuoksi pistetään sana vielä Googleen, ja hups – yli 10 000 tärppiä antaa aloittelijalle vaikutelman, että sehän se sana oli. Mutta vähin, mitä asiaa oikeasti ymmärtävä tässä tilanteessa tekee, on näiden tärppien tutkiminen – ja tällöin paljastuu, että Bettplatz tarkoittaakin eri asiaa eli sanan mukaisesti sängyn paikkaa: Esimerkiksi feng shui -teksteissä painotetaan, miten tärkeää on, että Bettplatz on oikea. Mutta voiko Bettplatzin merkitys silti kattaa myös petipaikan? Google-haun hallitseva osaa rajoittaa tekstien kirjoa ja pistää uusiksi hakusanoiksi Bettplatz Hotel. Tällöin paljastuu, että suurin osa matkailualan teksteistä, joissa Bettplatzia on käytetty samalla tavalla kuin petipaikkaa, on muualta kuin kohdekieliseltä alueelta – ja viimeistään tällöin pitäisi varoituskellojen alkaa kilistä: Bettplatz ei kerta kaikkiaan ole oikea sana, vaan ”Das Hotel hat 140 Bettplätze” tarkoittaisi natiiville lähinnä sitä, että hotellissa on tilaa 140 sängylle - se, ovatko sängyt valmiina vai onko asiakkaan tuotava ne tullessaan, jää avoimeksi… Mutta mikä sitten on petipaikka saksaksi? Sanakirjatkaan eivät tunne sitä. Tällöin on palautettava mieleen kääntämisen peruslähtökohta: asia sanotaan siten, kuin se sanottaisiin, jos se olisi kirjoitettu kohdekielellä. Se tarkoittaa siis, että tässä kysytään kielitaitoa: mitä saksalaisessa hotellissa sanottaisiin tässä yhteydessä. Huolellinen kääntäjä katsoo myös hotellien nettisivuja ja huomaa, että asia ei ole mitenkään helppo. Saksassa kun koko lause muotoiltaisiin vähän eri tavalla, vaikkapa tyyliin ”Unser Hotel bietet Unterkunft für 140 Gäste”. Kaikista yleisintä on kuitenkin ilmaista majoituskapasiteetti huoneina ­– tyypillisessä keskieurooppalaisessa hotellissa ei siis ole 60 petipaikkaa, vaan 30 huonetta. Kulttuurin- ja maantuntemus on erittäin olennainen osa kielitaitoa.

 Entäs sitten ravintola – mitä vikaa Restaurantissa on? Ei sinänsä mitään, suomen ravintola on usein Restaurant. Mutta ei aina. Erään suomalaisen hotellin nettisivuilla mainostettiin, että hotellissa on kaksi ravintolaa. Käännöksessä ongelmana on juuri se, että ravintoloita on kaksi: sille, että niitä on kaksi, on varmasti hyvä syy. Yleensä se on se, että toinen on vähän fiinimpi paikka ja toinen rennompi – ja tässä tullaankin siihen ongelmaan, että suomen ravintolan merkitys on laajempi kuin saksan Restaurantin. Sen huomaa jo siitä, että suomessa voidaan ihan hyvin puhua vaikkapa ruokaravintolasta (jota kukaan ei kai mene kääntämään Essrestaurantiksi, eihän?) – ravintola tarkoittaa suomessa usein ihan vaan paikkaa, jossa saa haluttaessa ruoka-annoksen pöytäänsä (erotukseksi esim. kahvilasta, jossa annos haetaan tiskiltä). Saksassa taas on useampia ravintolaa vastaavia ruokapaikkoja, joista Restaurantit ovat ensi sijaisesti kalliimpia – sellaisia, joissa on valkoiset pöytäliinat ja jonne mennään syömään hienosti, yleensä pidemmän kaavan mukaan. Huokeampia vaihtoehtoja ovat Gasthaus, Wirtshaus ja Gasthof. Jos suomalaisessa hotellissa on siis kaksi ravintolaa, kannattaa kääntäjän selvittää ensin, minkä tyyppisistä paikoista on kyse, ja valita käännös sen mukaan.

 Sama suomalainen hotelli mainostaa, että ”aikuisväki voi huvitella vielä hotellin yökerhossa”. Uhhuh, nyt mennään kyllä vaarallisille vesille, jos yökerhon kääntämisessä ei olla todella tarkkoja – sillä niin sanakirjan tarjoama Nachtklub kuin englannista lainattu NightClubkin ovat viime vuosina eriytyneet tarkoittamaan nimenomaan seksipalveluja tarjoavia iltapaikkoja. Virallisesti näin ei ole, ja silloin tällöin törmää vielä myös Nachtklub-sanan alkuperäiseen merkitykseen, joka kattaa kaikenlaiset iltaviihteeseen erikoistuneet baarit. Kuitenkin jo lyhyt googlaus paljastaa, että useimpien Nachtklubien ensisijaisesti tarjoamat palvelut eivät nykyään todellakaan ole sitä, mitä suomalaisen yökerhon vieras odottaa saavansa. Nachtklub-huvitusten mainostaminen saattaa houkutella paikalle aivan toisenlaista yleisöä kuin mitä koko perheen hotellissa oli ajateltu... Itse asiassa suomalaistyyppinen yökerhoviihde kevyen musiikin viihde-esiintyjine ja kravattipakkoineen on saksankielisissä maissa aika harvinaista. Parhaiten merkityksen tavoittaa ehkä Musikbar tai sitten vain Klub.

Nämä yksinkertaiset esimerkit – petipaikka, ravintola ja yökerho – havainnollistavat, mitä matkailutekstien kääntämisessä tarvitaan. Ensinnäkin kääntäjällä on oltava ammattitaitoon kuuluva kriittisen tiedonhaun taito. Google löytää kyllä monta tuhatta Bettplatzia, mutta se ei silti ole oikea sana. Toiseksi kääntäjällä on oltava kosketusta kohdemaassa puhuttuun käytännön kieleen – siihen kieleen, mitä kohderyhmään kuuluvat ihmiset puhuvat ja käyttävät tänä päivänä.