Scanlang Dolmetschen

Uusi tietosuoja-asetus voimaan toukokuussa

EU:n uusi yleinen tietosuoja-asetus, virallisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679 luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta, tuttavallisesti myös GDPR-asetus, on toukokuun 25. päivästä 2018 sitova. Asetus sisältää lukuisia uusia velvoitteita yrityksille: yritysten on mm. tiedotettava asiakkailleen, miten ne huolehtivat tietosuojasta ja henkilötietojen käsittelystä. Ja jos yrityksellä on ulkomaisia asiakkaita, nämä tiedotteet on myös käännettävä asiakkaan kielelle. Kunnollisen, lain vaatimukset täyttävän käännöksen laatiminen vaatii kuitenkin asiantuntemusta - koska termit tulevat suoraan asetuksesta, niiden on oltava täsmälleen oikein

Tietosuoja on luonnollisesti tärkeää myös ScanLangille, joten olemme laatineet myös oman tietosuojaselosteemme, jonka voit lukea täältä: Tietosuojaseloste_ScanLang.pdf.

Onnea, Pia – ScanLangilta nyt myös viralliset norjan käännökset

Norjan partnerimme Pia sai kesällä 2017 läpi arvostetun ja haastavan auktorisoitujen kääntäjien kokeen Norjassa. Sen ansiosta ScanLang pystyy nyt toimittamaan norja-suomi- ja suomi-norja-käännökset myös virallisina!

Uusi asetus vähentää virallisten käännösten tarvetta

Euroopan parlamentti hyväksyi kesäkuussa 2016 uuden asetuksen, joka vähentää toiseen EU-maahan muuttavalle EU-maan kansalaiselle aiheutuvaa byrokratiaa. Asetuksen myötä poistuu velvollisuus toimittaa jokaisesta todistuksesta virallinen käännös. Tietyt vakiomuotoiset todistukset ja asiakirjat voidaan nyt tulostaa monikielisille lomakkeille, joista selviää heti, mitä kyseinen kohta tarkoittaa halutulla kielellä.

EU on periaatteessa monikielinen instituutio, jolla on 24 virallista kieltä. Yksittäisten valtioiden tasolla tilanne on kuitenkin ollut tähän asti aivan toinen: viralliset asiakirjat on annettu ainoastaan kyseisen maan virallisilla kielillä. Jos yhden EU-valtion kansalainen joutui tekemisiin toisen EU-valtion viranomaisten kanssa, hänen oli käännätettävä kyseinen asiakirja sen maan kielelle, ja usein näihin oli vielä hankittava aitousleima (ns. apostille). Tästä aiheutui kustannuksia ja vaivaa. Uuden asetuksen voimaansaattamisesta alkaen kaikki vakiomuotoiset todistukset, kuten syntymä- ja vihkitodistukset, (merkinnättömät) rikosrekisteriotteet ja asuinpaikkatodistukset, voidaan tulostaa monikielisille lomakkeille.

Tällaisia todistuksia tarvitsevan suomalaisen kannattaa siten pyytää viranomaista aina tulostamaan todistus monikieliselle lomakkeelle, jota ei siis tarvitse käännättää. Asiakirjat, joiden sisältö on ei-standardimuotoista, kuten testamentit ja sopimukset, on edelleenkin käännettävä auktorisoidulla kääntäjällä.

Ks. myös http://europa.eu/rapid/press-release_IP-16-2092_fi.htm

Suomi kiinnostaa saksalaisia

Suomalaisten matkailualan yritysten kannattaisi tarttua tilaisuuteen hyödyntää saksalaisten kasvavaa kiinnostusta Suomea kohtaan, sanoo Suomessa huhtikuun lopussa vieraillut Saksan matkailuinstituutin apulaisjohtaja Ulf Sonntag. Sonntag esitteli Visit Finland -seminaarissa tuoreen Saksassa tehdyn matkailututkimuksen tuloksia. Vuoden 2016 matkailututkimuksessa selvitettiin muun muassa saksalaisten kiinnostusta Pohjoismaita kohtaan ja sitä, mitä he lomaltaan Skandinaviassa odottavat.

 Saksalaiset aiempaa kiinnostuneempia matkailusta Suomessa

Vertailu aiempien vuosien tutkimuksiin osoittaa, että saksalaisten kiinnostus Skandinavian-matkailua kohtaan on lisääntynyt. Kasvua on ollut nähtävissä jo parin vuoden ajan. Pohjoismaista varsinkin Suomi kiinnostaa. Kaikista yli viiden päivän lomamatkoista noin 2 miljoonaa tehdään Pohjoismaihin, ja näistä noin 100 000 matkaa suuntautuu Suomeen. Vaikka kiinnostus Suomea kohtaan on kasvanut, tulijoiden määrä ei ole kasvanut yhtä paljon. Suomen matkailualan yritysten kannattaisi käyttää kasvanutta kiinnostusta hyödykseen ja lisätä markkinointia saksankielisten maiden suuntaan. Saksalaiset pitävät Suomea turvallisena ja vakaana maana, mikä nykyisessä maailmantilanteessa ja turvallisuusuhkien lisääntyessä voi osaltaan parantaa Suomen mahdollisuuksia saksalaisten matkailukohteena.

Mitä saksalaiset haluavat lomaltaan

Kaikista saksalaisista noin 70 % tekee vähintään kerran vuodessa lomamatkan. Matkustavien saksalaisten määrän ei odoteta kasvavan, joten olemassa olevien kiinnostuksesta täytyy kilpailla. Eniten saksalaisia kiinnostaa aktiivi- ja löhöilyloman yhdistelmä: lomalla täytyy olla tekemistä, mutta ei liikaa. Suomeen yhdistetään koskematon luonto, hienot maisemat, turvallisuus sekä hyvät ulkoilumahdollisuudet kuten hiihto, vaellus ja pyöräily. Näitä saksalaiset lomaltaan Suomessa myös haluavat.

Kuinka tavoittaa Suomesta kiinnostunut saksalainen matkailija

Saksalaiset saa helposti tavoitettua internetin kautta. Saksalaisille matkailijoille tärkeimmät tiedonlähteet ovat matkailukohteen ja majoituspaikan verkkosivut. Myös perinteisemmän viestintävälineet pitävät vielä pintansa, sillä painetut esitteet, matkaoppaat ja muu matkailuun liittyvä kirjallisuus ovat viiden tärkeimmän tiedonlähteen joukossa. Suomalaisilla matkailualan yrityksillä on nyt erinomainen tilaisuus hyödyntää saksalaisten kasvavaa kiinnostusta maata kohtaan. Saksankielisyyteen kannattaa panostaa. Verkkosivut, painetut matkailuesitteet, ruokalistat ja muu matkailijoille tarkoitettu informaatio kannattaa käännättää saksaksi ja houkutella näin saksankielisiä matkailijoita. ScanLang on itävaltalainen pohjoismaisiin kieliin keskittynyt käännöstoimisto, joka auttaa mielellään ammattimaisten käännösten tekemisessä. Ammattimaisesti käännetty, sujuva kieli on osa onnistunutta markkinointia.

Yrityskaupat Itävallan ja Suomen välillä

 Itävaltalaisen ja suomalaisen yrityksen välillä on jälleen solmittu yrityskauppa. Itävaltalaisia yrityksiä toimii Suomessa jo useita, ja hyvä yritysyhteistyö maidemme välillä sai nyt jatkoa. Suuria Suomessa toimivia itävaltalaisia yrityksiä ovat mm. konepajateollisuuden yritys Andritz AG, joka toimii Suomessa jo monella eri paikkakunnalla, sekä Tervakoskella toimiva paperiteollisuusyhtiö Delfort Group AG.

 Binderholz osti suomalaisen sahayhtiön

Itävaltalainen puualan perheyritys Binderholz Group hakee vauhtia kansainväliseen kasvuunsa Suomesta. Yritys on ostanut suomalaisen Vapo Timber Oy:n koko liiketoiminnan vuoden 2016 alussa. Vapo Timber on sahayhtiö, jonka kaksi sahaa sijaitsevat Lieksassa ja Nurmeksessa. Kyseessä on perinteikäs itäsuomalainen saha-alan yritys. Yhtiön Lieksan saha on aloittanut toimintansa jo vuonna 1902 ja Nurmeksen saha vuonna 1921. Sahat jatkavat toimintaansa Binderholz Nordic -nimellä, ja toimivat samalla yhtiön Pohjoismaiden pääkonttorina. Vapo Timberin noin 100 työntekijää siirtyivät kaikki uuden yrityksen palvelukseen.

 Binderholz on yksi Euroopan suurimpia puunjalostuskonserneja. Yhtiö toimii Itävallassa viidellä paikkakunnalla ja lisäksi kahdella paikkakunnalla Saksassaa. Vapo Timberin ostolla yhtiö laajentaa toimintaansa nyt ensi kertaa myös Pohjoismaihin. Binderholzin tuotteita ovat muun muassa yksi- ja monikerroksiset liimatut massiivipuulevyt, määrämittaan sahattu puutavara, liimapuu, muotohöylätty lauta ja biopolttoaineet.

 

Laadukas puu houkutti Suomeen

 Binderholz kiinnostui pohjoiskarjalaisesta saha-alan yrityksestä sen sahojen teknisen varustelun ja laajennettavuuden vuoksi, mutta paljolti myös alueelta saatavan raaka-aineen vuoksi. Alueen kuuset ja männyt ovat erittäin hyvälaatuisia. Binderholz aikoo tuottaa Suomesta puuta myös omille Keski-Euroopassa sijaitseville tehtailleen. Suomen sahat palvelevat konsernin asiakkaita ympäri maailman, mutta erityisesti puu- ja rakennusalan teollisuutta Skandinaviassa, Benelux-maissa, Isossa-Britanniassa ja Saksassa. Laadukkaan raaka-aineen lisäksi kauppojen syntymiseen vaikuttivat Suomen lainsäädännöllinen vakaus sekä metsäteollisuuden vahva rooli. Yhtiön arvoihin sopii myös Suomen tyyli hoitaa metsiä. Suomessa metsien hoidossa otetaan huomioon kestävä kehitys sekä metsien tulevaisuus pitkällä aikavälillä.

Yhteistyö lisää käännöspalveluiden tarvetta

 ScanLang on ainoa pohjoismaisiin kieliin keskittynyt käännöstoimisto Itävallassa. Yrityskaupat ja muu yhteistyö Suomen ja Itävallan välillä lisää tarvetta erilaisille kielipalveluille. Sopimuksia ja muita asiakirjoja on tarvetta kääntää saksankielestä suomenkielelle ja päin vastoin. Myös ammattitason tulkkauspalvelut helpottavat ja sujuvoittavat yhteistyötä. ScanLang on tulkannut mm. aiemmin mainitulle Delfort Groupille. ScanLangilla on jo yli 14 vuoden kokemus erilaisista käännösprojekteista, annamme myös myyntitukea ja autamme luomaan jakeluverkostoa.

Itävallan saksan kuukauden sana: DEUTSCH

Tämä sana lienee tuttu myös saksaa osaamattomille: se tarkoittaa siis saksan kieltä tai saksalaista (adjektiivina). Itse deutsch-sana ei tietenkään olekaan itävaltalainen erikoisuus – se tulee muinaisyläsaksan kansankieltä tarkoittaneesta sanasta diutisc. Erikoista on vain sanan lausumistapa, joka on suomalaisen korvaan suunnilleen [däitsh], ei [doitsh]. Ensimmäisiä koulun saksan tunnilla opittuja asioitahan on, että eu lausutaan saksassa [oi], joten ero on kieltämättä melkoinen.

Tämä eu-diftongin eli vokaaliyhtymän siirtymä on tyypillistä Itävallan saksalle. Haus-sanan monikko on siten suomalaisen korvaan [häisää] ja muna-sanan monikko [äjää]. Ääntämistapaa ei Itävallassakaan pidetä ”oikeana”, joten esim. kouluopetuksessa neuvotaan laumaan standardinmukaisesti [doitsh].

Puhutussa kielessä huolimattomana pidetty ääntämistapa on kuitenkin hyvin yleinen, joten se on hyvä tuntea. Monet itävaltalaiset eivät itse asiassa ole edes tietoisia siitä, että he puhuvat eri tavalla kuin ”pitäisi”. Tästä kertoo anekdootti seuramatkalta Istanbuliin: Kuuluisan nähtävyyden edessä parveli kauppiaita, jotka olivat kiinnostuneita luomaan kontaktia turisteihin. He arvuuttelivat, mitä kieltä ryhmän kanssa voi puhua – English? Eräs ryhmän kielitaidoton jäsen halusi palvelua äidinkielellään: ”[dä-äitsh]”. Ei ihme, että kauppiaat jäivät neuvottomiksi!

ScanLang goes TV!

Huippusuositun suomalaissarjan Syke oikeudet on myyty ulkomaille - se on määrä esittää vielä vuoden 2015 aikana Saksan televisiossa. ScanLang on mukana tässä - vastaamme yhdessä saksalaisen synkronointi- ja jälkituotantoalan yrityksen Lavendel GmbH:n kanssa sarjan kääntämisestä saksaan.

ScanLang ja Lavendel ovat tehneet yhteistyötä jo aiemmin - vuonna 2013 toimme Saksan televisioon toisen suositun suomalaissarjan Nymfit.

 

Mitä on itävallansaksa?

 Matkaoppaissa kerrotaan usein, että Itävallassa puhutaan omaa murrettaan. Itävallan puhutun saksan ja Saksan saksan eron kuule kyllä, vaikkei osaisikaan saksaa, mutta tarkalleen sanottuna varsinaista Itävallan murretta ei ole olemassa – Itävallassa puhutut kielimuodot kuuluvat suurimmaksi osaksi Baijerin murrealueeseen ja jakautuvat esim. Wienin, Steiermarkin ja Tirolin alamurteisiin. Vähemmän tunnettua on, että myös Itävallan kirjakieli eroaa Saksan kirjakielestä – erot ovat suunnilleen yhtä suuria kuin brittienglannin ja amerikanenglannin välillä. Itävallan saksa on siis saksan kielen itsenäinen variantti

Kyse ei siis suinkaan ole pelkästään paikallisten puhumista murteista, joista ulkomaalaisen ei tarvitse välittää. Tämän huomaa jo ravintolaan saapuessaan – Melanzani, Erdäpfel, Karfiol, Obers, Kren, Fisolen ja Faschiertes ovat kaikki aivan jokapäiväisiä sanoja, jotka ovat käytössä vain Itävallassa – suomeksi munakoiso, peruna, kukkakaali, kerma, piparjuuri, vihreät pavut ja jauheliha. Näillä sanoilla on itävaltalaisille jopa niin suuri merkitys, että maan liittyessä vuonna 1995 EU:hun niistä laadittiin ns. pöytäkirja nro 10, jossa taataan oikeus käyttää kyseisiä sanoja niiden saksansaksalaisten vastineiden rinnalla.

Itävallan saksan sanaston erikoisuudet ulottuvat kuitenkin huomattavasti keittiö- ja ruokasanastoa laajemmalle. Erityisen paljon näitä ns. austriasismeja on oikeuden ja hallinnon aloilla – esim. Heidemarie Markhardtin kirjassa ”Wörterbuch der österreichischen Rechts-, Wirtschafts- und Verwaltungsterminologie” selitetään yli 2100 termiä. Monet näistä ovat sellaisia, joita itävaltalaiset eivät itse edes tiedosta austriasismeiksi ja yllättyvät kovasti, kun saksalaiset eivät ymmärräkään heidän ihan yleissaksaan kuuluvana pitämäänsä ilmausta!

Sanaston lisäksi itävallansaksa eroaa saksansaksasta myös ääntämykseltään ja kieliopiltaan (ja puhumme siis koko ajan kirjakielestä!). Tässä ScanLangin tietonurkka-palstalla alkavassa teemasarjassa käsittelemme joitakin itävallansaksan merkittävimpiä piirteitä. Teemasarja on myöhemmin nähtävillä myös partnerimme Eliademyn kurssivalikoimassa.